Minulla on nyt syksyllä keskimäärin 13-15 tuntia viikossa. Olen taas ajautunut ottamaan liikaa BODYPUMP-tunteja (4-5/viikko) ja spinningiäkin on ihan kiitettävästi. Vaikka tuntien ohjaaminen on tunnista riippumatta hauskaa 90% ajasta, harmittaa hieman oman treenin yksipuolisuus. Sekä henkisesti että fyysisesti olisi parasta, jos erilaisia tunteja olisi monipuolinen coctail. Vertailun vuoksi laitoin taulukkoon tuntijakoni nyt ja omasta näkökulmastani optimaalisen tuntijaon.

Sikäli tilanne on hyvä, että aerobisia ja lihaskuntopainotteisia tunteja on suunnilleen saman verran. Tunteja on kuitenkin siinä määrin paljon, että omaa treeniä en juurikaan ehdi tehdä. Kehonhuoltokin on taas vaihteeksi jäänyt lapsipuolen rooliin. Kropalle teki todella hyvää, kun pääsin tällä viikolla vihdoinkin hotjooga- ja hotpilatestunneille. Suosittelen lämpimästi kaikille kovien lajien ystäville ainakin yhtä “pehmeää” treeniä viikossa – lihakset pysyvät vetreinä ja normitreenitkin sujuvat paremmin.

Tulevina viikonloppuina on tiedossa monenlaisia koulutuksia, mm. Les Millssin CXWorks ja Dynaaminen venyttely. Olin suunnitellut meneväni myös BODYATTACK-koulutukseen nyt lokakuussa, mutta päätin siirtään sen keväälle. Ihan hyvä niin, koska tekemistä tuntuu riittävän muutenkin. Marraskuussa siis tiedossa juttua edellämainituista! Tällä välin muistakaa liikkua aktiivisesti ja siinä ohella huoltaa kehoa, niin pimeä syksy menee kuin siivillä

Related posts:

1. Liikaa combattia
2. Töitä x 2
3. Tekniikalla lisää tehoa treeniin

Työskennellessäni täysipäiväisesti liikunnaohjaajana liikuin itseni hikeen yleensä vähintään yhden, usein kaksi kertaa päivässä. Aamutreenien jälkeen söin lounaan ja chillailin iltapäivän kotona ja illaksi piti taas palata jumppasaliin. Itselleni tällainen rytmi sopi ihan hyvin, kaupassa pystyi käymään ei-ruuhka-aikoina ja yleisesti tekemistä oli riittävästi muttei liikaa. Elän avoliitossa, joten suhteen toinen osapuoli alkoi valittaa, ettemme ehdi nähdä juuri koskaan. Loppukeväästä aloin myös huomaamaan itsessäni väsymisen merkkejä, joten tunteja oli varmaan tullut hamstrattua vähän liikaa.

Vuosi sitten ehdin vetää huomattavasti enemmän myös omia treenejä kuin nyt. Suosikkini on veivata crosstrainerilla “Random”-ohjelmaa ja lukea samalla kirjaa tai lehteä. Nykyään vähän harmittaa, kun crossailut ovat jääneet enkä ole sitten joululoman lukenut kirjan kirjaa. Yleisestikin pidän enemmän aerobisesta kuin lihaskuntoharjoittelusta. Kai se tuntuu jotenkin tehokkaammalta, kun tulee enemmän hiki ja hengästyy. Tämän kevään aikataulussa omat treenit rajoittuvat lähinnä viikonloppuun, kun käyn treenikaverini Jaanan kanssa veivaamassa joko kahvakuulaa tai ähkimässä Power Plate -tärinälaitteiden päällä. Kahvakuula on kyllä hauska väline, suosittelen sitä lämpimästi kaikille!

Kesällekin on tiedossa aika paljon tunteja – saa nähdä, joudunko jumppaamaan yksin, kun kaikki asiakkaat liikkuvat ulkona. Jumpan puolesta toivoisin hieman viileämpää kesää kuin pari aiempaa ovat olleet : esim. viime kesänä liikkuminen sisällä oli aivan tuskaista, kun hiki vaan valui ja nestehukan vuoksi tehotkin kärsivät. Vähän tietty saa olla lämmintä, hikoiluhan on liikunnassa parasta

Related posts:

1. Kevään tuulet
2. Syksyn startti

Musiikilla voi innostaa tai latistaa tunnelman.

Tuleva viikonloppu pitäisi käyttää uuden BODY PUMPIN ja BODY COMBATIN opetteluun. Pumppi menee nykyään päähän aika helposti, mutta combat vie selvästi enemmän aikaa. Jos on vain suinkin mahdollista, pyrin treenaamaan uuden combatin yksin läpi 2-3 kertaa ennen ensimmäistä ohjausta. Yksi asia on osata koreografia ja muistaa liikkeet – kokonaan toinen juttu onkin se, miltä huitominen näyttää! Jos ei ole taistelulajitaustaa kuten allekirjoittaneella ei siis ole, on huomattavan haastavaa saada liikkeet näyttämään vahvoilta ja autenttisilta.

Spinning-levyjäkin olen tehtaillut viime aikoina oikein urakalla. Onnistuin saamaan aikaiseksi myös yhden ala-arvoisen tekeleen: levyä oli tarkoitus käyttää vauhtikestävyystunnilla, mutta syke ei vain kertakaikkiaan noussut! Jouduin myöntämään tappioni ja tekemään uuden, joka onneksi toimi  - ehkä vähän liiankin hyvin, kun itse intouduin vetämään aikalailla täysillä. Nykyään sykkeen saaminen huippulukemiin on tosin todella haastavaa, ehkä kroppani alitajuisesti iskee jossain vaiheessa jarrut päälle.

BODY BALANCE kehittää kehonhallintaa.

Olen miettinyt myös lajivalikoimani kasvattamista. Vaihtoehtoina olisi mennä joko johonkin Les Millssin koulutukseen (BODY ATTACK tai BODY BALANCE mahdollisesti) tai kouluttautua esim. afro powerdance -ohjaajaksi. Onko mielipiteitä kyseisistä lajeista? Itseäni ehkä kiinnostaisi tuo BODY BALANCE, koska silloin olisi mahdollisuus päästä vetämään tunteja hot studioon Siinä tulisi samalla myös kehonhuoltoa, joka nykyisellään jää aika olemattomiin. Mutta kertokaa mielipiteitänne!

EMP, Dare To Be Different!
Merkkituotteet, musiikki, muoti, elämäntyyli, asusteet ja paljon muuta!

Vitsi, mikä valikoima kenkiä! Voisin ostaa kaikki!

Related posts:

1. Liikaa combattia
2. Operaatio Hauis
3. Les Mills -tuntien lyhyt oppimäärä

Joogaaminen on hyvä tapa rentoutua.

Joulu on ohi ja arki alkakoon, hallelujah! Edelliseen viitaten, olen pohtinut tässä viime aikoina loman ja liikunnan suhdetta. Minuun on onnistuttu juurruttamaan lapsuudenkodissa syvään ajattelutapa, että on suorastaan syntiä lähteä esimerkiksi kuntosalille joulunpyhien aikaan. Tänä vuonna tajusin, että tämän on aivan absurdia! Eikö lomalla kuulu tehdä juuri sitä, mistä itselle tulee hyvä ja rentoutunut olo eikä toteuttaa toisten odotuksia! Niinpä lopulta sain äitini ylipuhuttua salille ja vedin hänelle powerplate-treenit. Molemmilla oli hauskaa ja ainakin minä olin loppuillan huomattavasti miellyttävämpää seuraa kuin jos olisin liikkumisen sijaan ahtanut suklaata napaani.

Odotan jo innolla arkea. Kevätkausi on alkamassa ja oma jumppa-aikatauluni muuttuu jonkin verran. Huomattavin muutos on tuntien määrän kasvu: syksyllä minulla oli omia tunteja 3,5-5,5/vk ja nyt keväällä niitä on 9,5-15/vk. Saa nähdä, olenko ahnehtinut tunteja liikaa, kun tosiaan päivätyökin pitää hoitaa ja kaupan päälle jossain vaiheessa keväällä on muuttokin edessä. Onneksi osa on puolitustunteja, eli väliin mahtuu myös kevyempiä viikkoja.

Niin joo, ajattelin myös toukokuussa vetäistä puolimaratonin Helsingissä.

Olen huomannut, että saan paljon enemmän aikaiseksi, kun asettaa itselleen tavoitteita. Tammikuu on oivaa aikaa suunnitella tulevaa vuotta myös liikunnan osalta. Viime vuonna otin tavoitteekseni opetella combatoimaan kunnolla ja venytellä enemmän. Tänä vuonna voisin pyrkiä ehtimään kehonhuoltotunnille (mieluiten hotjoogaan) kerran viikossa. Lupaan myös ottaa paremmin kontaktia asiakkaisiin ja opetella mahdollisimman monen nimen! On nimittäin melko noloa, kun tunnen useat asiakkaat jo jokseenkin hyvin, moikkaan ja juttelen heidän kanssaan pitkät pätkät, mutta nimestä ei ole mitään havaintoa. Kertokaahan tekin, mitä teidän liikuntaelämässänne tulee tapahtumaan vuonna 2011, niin voidaan sitten yhdessä seurata tavoitteiden täyttymistä!

Related posts:

1. Kevään superkilpailu!
2. Syksyn startti
3. Spinning: vanha suola janottaa

Nykyään tuntivalikoima liikuntakeskuksissa on niin laaja, että jokaiseen fiilikseen löytyy varmasti sopiva tunti. Jos haluan haastaa itseni, menen combattiin. Jos fiilikset ovat vähän epävarmat (kevyt vs. kova treeni), menen spinningiin. Siellä voi omien tuntemusten mukaan vetää täysillä tai ottaa rennosti. Jos haluaa kunnon hien ilman järjetöntä rynkytystä, on hotjooga hyvä vaihtoehto. Omia treenejä salilla en viikolla juuri vedä, koska siinä löysäilyn vaara muodostuu liian suureksi.

Aijai, kohta sattuu!

Kun ulkona raivoaa lumimyrsky, tuntuu sisäliikunta varsin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Jos totta puhutaan, en ole kyllä koskaan ollutkaan talviurheilulajien ylin ystävä. Hiihto on ihan ok, mutta täällä pk-seudulla logistiikka muodostuu niin suureksi haasteeksi, että olen hylännyt sen. Luistellessa varpaat jäätyvät ja näin vanhemmiten minua on alkanut pelottaa kompastuminen/kaatuminen jäällä. Lumilautailu olisi siistiä, mutta sitä en oppinut sitkeästä yrittämisestä huolimatta – saldona oli vain järjetön mustelma toisessa pakarassa lukuisten kaatumisten seurauksena. Laskettelu suksilla taas ei oikeastaan kiinnosta.

Oletteko kokeilleet lenkkeilyä talvella? Sopivalla kelillä se voi olla hyvinkin antoisaa, talvella ilma on jotenkin happirikasta (tai ainakin tuntuu siltä). Pitkät kävelylenkit ovat aivan ykkösaktiviteetti jouluna ruokailujen välissä. Kun on vielä hyvää reippailuseuraa, pari tuntia menee ihan huomaamatta. Ehkä hauskinta ulkotoimintaa talvella on kuitenkin mielestäni pulkkamäki. Kuulun liukurikoulukuntaan, pulkissa ohjaaminen on liian haasteellista. Ja kiivetessä mäkeä ylös yhä uudestaan ja uudestaan saa myös sykkeen mukavasti ylös

No related posts.

Omega-3-rasvahappoja löytyy mm. rasvaisista kaloista kuten lohesta.

Nykyään elämäni on niin kiireistä, etten todellakaan ehtisi juosta apteekissa tai luontaistuotekaupassa aina kun joku vitamiinipurkeista sattuu olemaan tyhjä. Mutta no hätä, löysin tähän netistä ratkaisun. Liityin pari kuukautta sitten Wellnutritionin listalle eli saan joka kuukausi kotiin kannettuna kuukauden tarpeisiin riittävän paketin Omega-3-kapseleita sekä kalsium- ja monivitamiinitabletteja. En olisi varmaan muuten liittynyt, mutta siellä oli käynnissä joku kampanja, missä sai ensimmäisen kuukauden satsin ilmaiseksi. Syötyäni tuota coktailia n. 6 viikkoa olen kyllä huomannut ainakin kynsieni kunnon parantuneen. Enkä ole muuten ollut kipeä, vaikka lähes kaikki ohjaajakollegat kupsahtelevat vuoron perään sängynpohjalle!

Edellä mainittujen lisäksi popsin myös kuuriluontoisesti rautatabletteja, koska hemoglobiinini meinaa muuten vajua alaspäin. Itse asiassa en enää edes juuri huomaa anemiaa, kun siihen on niin tottunut. Muistan, kun muutama vuosi sitten nuori terveydenhoitaja oli kauhuissaan, kun hB:ni oli 97 – itse tunsin oloni aivan normaaliksi. Luontaistuotekaupan rautamehuakin (Kreuterblutsaft) olen kokeillut: se maistui kyllä hyvälle, mutta tehoja ei juurikaan ollut.

Jos ihan rehellisiä ollaan, en minä ainakaan jaksa enkä ehdi miettiä jokaista ateriaani ravinto-opillisista lähtökohdista. Olen ottanut ohjenuorakseni sen, että kun liikkuu paljon voi myös syödä paljon. Kait sinne joukkoon suunnilleen oikeitakin ruoka-aineita mahtuu ja täydennystä voi sitten ottaa purkista.

No related posts.

Työväline numero yksi.

Heti alkuun pahoitteluni, etten ole tällä viikolla ehtinyt päivittää blogiani. Syy on seuraava: olen aloittanut “oikeat työt” eli päivätyöt. Siihen kun lisätään vielä pari tuntia jumppaa per päivä, niin jäljelle jää aika vähän “vapaa-aikaa” kun nukkuakin pitää. Välittömiä vaikutuksia ovat olleet mm. nämä:

• en ehdi kirjoittaa viikolla blogia (työajalla välillä ehkä ehtisin, mutta en kehtaa)
• kotityöt ovat rajoittuneet astianpesukoneen tyhjennykseen ja täyttöön
• pyykkiä ei a) ehdi pestä tai b) ehtisi, mutta myöhäisillassa en jaksa enää levittää vaatteita kuivumaan
• kaupassa ei ehdi/jaksa käydä tai jos jaksaisi niin ei ainakaan jaksa kantaa ostoksia kotiin

Käyn siis kotona lähinnä syömässä ja nukkumassa. Pitkällä tähtäimellä ajatellen tästä voi koitua ongelmia parisuhteelle…Olen kaikesta huolimatta ollut yllättävän energinen. Erityisesti sellaiset päivät, kun jumpat ovat aamulla ennen töitä, toimivat hyvin. Toisaalta kun lähden toimistolta jumppaamaan, olen ollut ainakin tällä viikolla ihan voimaton. Onneksi olen siis käynyt ohjaamassa tunteja, jolloin on pakko yrittää tsempata. Jos olisin mennyt vetämään omia treenejä, olisivat tehot todennäköisesti jääneet melko alhaisiksi.

Työväline numero kaksi.

Kaavailin itse, että voisin pitää noin 10h/vk jumppaa päivätöideni ohella. Yksi vapaapäivä on kuitenkin jätettävä, ettei pala loppuun heti alkuunsa. Kevättä ajatellen yritän haalia itselleni mahdollisesti lisää aamutunteja, koska ne vaikuttaisivat toimivan hyvin. Sunnuntai on tietenkin myös oivallinen päivä jumpata. Pitääkin lähettää saman tien sähköpostia ryhmäliikuntavastaaville!

Related posts:

1. Tukkoinen kroppa
2. Toimimaton mikki ja muuta kivaa

Kyllä se steppilauta sopii miehenkin jalan alle!

Kaikki jumpassa käyneet tietävät, että suurin osa ryhmäliikkujista on edelleen naisia. Spinning-tunnilla saattaa miehiä olla hyvänä päivänä jopa puolet, mutta ei jumpassa. Varsinkin jos tunti sisältää vähänkin koreografiaa, ei miehiä ilmaannu paikalle poikkeustapauksia lukuunottamatta. Viime viikkoina olen päässyt vetämään kaksi tuntia täysin miehiselle asiakaskunnalle, nuorille ja hieman kypsempään ikään ehtineille herroille. Miten luulette, että ensikertalaisilta sujui BODYCOMBAT?

Ensimmäinen tunti oli jääkiekkoilijoiden privaattitreeni. Kuuntelin ennen tunnin alkua poikien juttua ja osalla uhoaminen oli kovaa. Aloitin tunnin. Salissa oli noin 20 13-16-vuotiasta poikaa ja kolme valmentajaa. En tiedä, olivatko valmentajat arvioimassa poikien, minun vai molempien suositusta. En puhu nyt tässä yhteydessä tekniikasta, koska se on luonnollisesti jokaisella ensicombatoijalla vähän hakusessa. Puhun sen sijaan asenteesta.

Alusta alkaen kävi selväksi, että minun piti vetää tiukkaa linjaa säilyttääkseni uskottavuuden. Karjuin, komensin ja yritin ottaa kontaktia. Porukka jakautui kahteen ryhmään. Toiset, hieman nuoremmat, alkoivat selvästi innostua ja veivasivat kunnolla hiki päässä. Vanhemmilla alkoi tunnin loppua kohden kunto loppua, mitä kompensoitiin pelleilyllä. Ajattelin, että en kyllä anna muutaman hankalamman yksilön lyödä koko hommaa läskiksi! Menin huitomaan suoria suoraan erään herran eteen niin lähelle, että hiki roiskui päälle. Hah! Eipä enää siinä vaiheessa yrittänyt lusmuilla.

Ihanasti lihas pullistelee, aijai!

Juttelin tunnin jälkeen yhden valmentajan kanssa ja hän toi esille hyvän pointin: ryhmäpaineen. Teini-ikäisille (ja nuorille aikuisillekin) on tärkeää säilyttää kova imago kaverien silmissä. Ei kai ole mitään pahempaa kuin näyttää tyhmältä! Ja let’s face it: kyllä se combat-huitominen aika hölmöltä näyttää, kun tekniikka ei ole vielä yhtään hallussa. Eli ongelma piili siinä, etteivät vanhemmat pojat uskaltaneet heittäytyä vaan vilkuilivat jatkuvasti kaveria.

No, onneksi itsekriittisyydestä pääsee eroon mitä vanhemmaksi tulee. Nykyään ei hirveästi haittaa, vaikka vähän sekoaisi askelissa tai tukka ei ole viimeisen päälle laitettu. Aikaisemmin minun piti myös aina asiakkaana ollessani päästä eturiviin, jotta saatoin narsistisesti katsella itseäni peilistä. Nykyään takarivi käy ihan yhtä hyvin, kunhan vaan näen ohjaajan.

Ai mikä se toinen miesryhmä oli? “Äijätreeni”, johon osallistujat olivat noin 40-vuotiaita. Ei tälläkään ryhmällä ollut tekniikasta mitään havaintoa ja rytminkin pitäminen tuotti vaikeuksia, mutta niin oli vaan jokaisella treenin jälkeen paita likomärkä ja hymy kasvoilla

No related posts.

Kunnon välineet on kaiken a ja o.

Tiistaina olin Leppävaaran Fressissä vetämässä spinningiä live DJ:n kanssa! Oli ihan mielettömän hauskaa, täytyy antaa täydet pisteet DJ Mikelle. Minulla oli teemana suomipop. Musiikki oli temmoltaan juuri sopivaa, vuorotellen hitaampia mäkibiisejä ja vauhdikkaampaa tasamaata. Seinällä välkkyivät laserkuviot ja musiikki soljui ilman taukoja biisistä toiseen – vähän kuin diskossa olisi ollut!

Muuten on meno tällä viikolla tuntunut aika tahmealta. Kylmä ilma ulkona vaikuttaa selvästi myös salien lämpötiloihin. Ärsyttävää, kun joutuu vääntämään ja vääntämään, että saa otsan edes vähän nihkeäksi. Tuntuu, ettei sykekään halua nousta millään. Olen huomannut olevani aamupumpissa (7.15) aivan horroksessa: vaikka teen vähintään normaalipainoilla kaikki liikkeet, nousee syke maksimissaan 140-145 välille. Yleensä 160 esim. kyykyissä tai selän yhdistelmässä ei ole ongelma. Pitää yrittää päästä taas sinne hotjoogaan, siellä ei tule kylmä!

Related posts:

1. Syksyn startti
2. Töitä x 2
3. Onko ohjaajalla merkitystä BODY PUMPissa?

Jos joku ei vielä tiedä, niin BODY PUMP on Les Millsin lisenssi tunti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ohjaajat vetävät samaa ohjelmaa samalla kaavalla (ainakin periaatteessa). Lisenssin saadakseen ohjaajan pitää käydä kolmipäiväinen peruskoulutus ja läpäistä lisenssivideon arviointi. Lisenssivideo tarkoittaa sitä, että oma tunti tallennetaan ja lähetetään arvioitavaksi. Oman kokemukseni mukaan seula on melko tiukka, joten mistä näitä huonoja ohjaajia oikein tulee?!

BODY PUMPissa kappale nro 2 on aina kyykkybiisi.

Mutta mikä sitten tekee ohjaajasta hyvän BODY PUMP -ohjaajan? Itsestäänselvyys on (tai ainakin pitäisi olla) temmossa pysyminen. BODY PUMP -tunnin idea on liikkeiden ja musiikin toimiminen saumattomasti yhteen, joten koreografian sössiminen pilaa elämyksen takuuvarmasti. Toinen yhtä tärkeä seikka on ohjaajan oma tekniikka. Asiakkaat, erityisesti aloittelijat, tekevät liikkeet imitoimalla ohjaajaa. Jos ohjaaja tekee liikkeet vähän väärin, korostuu virhetekniikka asiakkailla moninkertaiseksi. Eli pidetään se selkä suorana kulmasouduissa!

BODY PUMP -tunnilla vaihtotempo kappaleesta toiseen ei ole niin kiihkeä kuin esimerkiksi BODY COMBATissa, joten ohjaajan tehtäväksi jää pitää tunti kompaktina. Kappaleiden välillä on tarkoitus 1) säätää painot seuraavaan kappaleeseen sopiviksi, 2) ottaa tarvittaessa huikka vettä ja 3) näyttää tärkeimpien/uusien liikkeiden tekniikka. Joillakin ohjaajilla on kuulemma tapana “jutustella mukavia” jopa niin pitkään, että kappaleiden välissä ehtii tulla kylmä. Uskomatonta!

Mastertrainer Susan Renata hallitsee fitness magicin.

Edellä mainitut ovat perusasioita, jotka jokaisella BP-ohjaajalla tulisi olla hallussa. Entä sitten se Les Millssin paljon mainostama “fitness magic“? No, aloitetaan vaikka painoista. Ei asiakkaita voi uskottavasti tsempata vääntämään isoilla painoilla, jos omassa tangossa keikkuvat ne “donitsit” (=1 kg kiekkojen “lempinimi”)! Itse vedän joka ikisen BODY PUMP -tunnin täysillä eli niin isoilla painoilla kuin pystyn. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ohjauspainot eivät yleensä ole samat kuin omat treenipainot -> tekemisen ohella pitää pystyä myös ohjaamaan.

Tsemppaaminen on asia erikseen ja senkin voi tehdä monella tapaa. Tärkein asia on pysyä uskollisena omalle tyylilleen. Jos laulaminen musiikin tahtiin tuntuu nololta, niin älä tee sitä! Omalla kohdallani olen huomannut kannustavien sanojen, katsekontaktin ottamisen ja hymyilyn toimivan parhaiten. “Minä jaksan loppuun asti, jos tekin jaksatte!” Ja sitten vielä ne 16 ykköstä

Related posts:

1. Kickin’ ass in BODY COMBAT
2. Cooperin testi: 2900m
3. BODY PUMP 75 Tracklist