Lue, koe ja kerro kokemuksista! » jumppa

Mitä minä treenaan

Kerttu-Liisa — Fri, 15 Apr 2011 10:59:39 +0000

Minähän olen siis ryhmäliikunnan ohjaaja, mikäli se on jollekin vielä epäselvää. Moni samalle alalle aikova varmaan miettii, millaisia päiviä ohjaajalla todellisuudessa on. Laitan tähän vertailun vuoksi aikatauluni viime ja tältä keväältä – vuosi sitten tein jumppahommia täysipäiväisesti ja tällä hetkellä olen siis myös päivätöissä. Kuten tuntimääristä huomaa, eroa on jonkin verran. Vakkarituntien lisäksi sijaistan keskimäärin vähintään 1-2h viikossa, joten ylläolevat aikataulut eivät kerro ihan koko totuutta.

Työskennellessäni täysipäiväisesti liikunnaohjaajana liikuin itseni hikeen yleensä vähintään yhden, usein kaksi kertaa päivässä. Aamutreenien jälkeen söin lounaan ja chillailin iltapäivän kotona ja illaksi piti taas palata jumppasaliin. Itselleni tällainen rytmi sopi ihan hyvin, kaupassa pystyi käymään ei-ruuhka-aikoina ja yleisesti tekemistä oli riittävästi muttei liikaa. Elän avoliitossa, joten suhteen toinen osapuoli alkoi valittaa, ettemme ehdi nähdä juuri koskaan. Loppukeväästä aloin myös huomaamaan itsessäni väsymisen merkkejä, joten tunteja oli varmaan tullut hamstrattua vähän liikaa.

Vuosi sitten ehdin vetää huomattavasti enemmän myös omia treenejä kuin nyt. Suosikkini on veivata crosstrainerilla “Random”-ohjelmaa ja lukea samalla kirjaa tai lehteä. Nykyään vähän harmittaa, kun crossailut ovat jääneet enkä ole sitten joululoman lukenut kirjan kirjaa. Yleisestikin pidän enemmän aerobisesta kuin lihaskuntoharjoittelusta. Kai se tuntuu jotenkin tehokkaammalta, kun tulee enemmän hiki ja hengästyy. Tämän kevään aikataulussa omat treenit rajoittuvat lähinnä viikonloppuun, kun käyn treenikaverini Jaanan kanssa veivaamassa joko kahvakuulaa tai ähkimässä Power Plate -tärinälaitteiden päällä. Kahvakuula on kyllä hauska väline, suosittelen sitä lämpimästi kaikille!

Kesällekin on tiedossa aika paljon tunteja – saa nähdä, joudunko jumppaamaan yksin, kun kaikki asiakkaat liikkuvat ulkona. Jumpan puolesta toivoisin hieman viileämpää kesää kuin pari aiempaa ovat olleet : esim. viime kesänä liikkuminen sisällä oli aivan tuskaista, kun hiki vaan valui ja nestehukan vuoksi tehotkin kärsivät. Vähän tietty saa olla lämmintä, hikoiluhan on liikunnassa parasta

Vuorokaudessa on liian vähän tunteja

Kerttu-Liisa — Sun, 14 Nov 2010 15:06:09 +0000

Työväline numero yksi.

Heti alkuun pahoitteluni, etten ole tällä viikolla ehtinyt päivittää blogiani. Syy on seuraava: olen aloittanut “oikeat työt” eli päivätyöt. Siihen kun lisätään vielä pari tuntia jumppaa per päivä, niin jäljelle jää aika vähän “vapaa-aikaa” kun nukkuakin pitää. Välittömiä vaikutuksia ovat olleet mm. nämä:

en ehdi kirjoittaa viikolla blogia (työajalla välillä ehkä ehtisin, mutta en kehtaa)
kotityöt ovat rajoittuneet astianpesukoneen tyhjennykseen ja täyttöön
pyykkiä ei a) ehdi pestä tai b) ehtisi, mutta myöhäisillassa en jaksa enää levittää vaatteita kuivumaan
kaupassa ei ehdi/jaksa käydä tai jos jaksaisi niin ei ainakaan jaksa kantaa ostoksia kotiin

Käyn siis kotona lähinnä syömässä ja nukkumassa. Pitkällä tähtäimellä ajatellen tästä voi koitua ongelmia parisuhteelle…Olen kaikesta huolimatta ollut yllättävän energinen. Erityisesti sellaiset päivät, kun jumpat ovat aamulla ennen töitä, toimivat hyvin. Toisaalta kun lähden toimistolta jumppaamaan, olen ollut ainakin tällä viikolla ihan voimaton. Onneksi olen siis käynyt ohjaamassa tunteja, jolloin on pakko yrittää tsempata. Jos olisin mennyt vetämään omia treenejä, olisivat tehot todennäköisesti jääneet melko alhaisiksi.

Työväline numero kaksi.

Kaavailin itse, että voisin pitää noin 10h/vk jumppaa päivätöideni ohella. Yksi vapaapäivä on kuitenkin jätettävä, ettei pala loppuun heti alkuunsa. Kevättä ajatellen yritän haalia itselleni mahdollisesti lisää aamutunteja, koska ne vaikuttaisivat toimivan hyvin. Sunnuntai on tietenkin myös oivallinen päivä jumpata. Pitääkin lähettää saman tien sähköpostia ryhmäliikuntavastaaville!

Kalorinkulutus liikunnassa

Kerttu-Liisa — Wed, 08 Sep 2010 11:04:24 +0000

Minua ovat aina kiinnostaneet numerot. Jos kävelen jonnekin, jaan matkan mielessäni osiin ja lasken, kuinka monta prosenttia matkasta on takana. Kaupassa tutkin tarkkaan elintarvikkeiden hinnat ja kalorimäärät ja tästä syystä kauppareissuihin menee usein vähän reilummin aikaa. Lienee sanomattakin selvää, että liikunnassa oivana mittarina toimii kalorinkulutus.

Sykemittarit ovat nykyään rannetietokoneita ja värinkin saa valita!

Mittaan kaloreita sykemittarilla. Minulla on käytössä Polarin A5-malli, joka on palvellut hyvin jo kymmenen vuoden ajan. Tai no, enhän minä sitä koko ajan ole aktiivisesti käyttänyt. Aloitin toukokuussa operaation JumppaKalorit, jossa mittailin kalorinkulutustani eri jumpissa. Tilastollista pätevyyttä saavuttaakseni tein mittaukset useampaan kertaan. Painoni vaihtelee 65 ja 67 kilon välillä, joten mittauspainona on ollut 66 kg.

Keskimääräiset kalorinkulutukset/tunti (60 min):

perus lihaskuntotunti (lämmittely 5-10 min): 250-300 kcal
kevyt perusjumppa (liikettä 20 min, loput lihaskuntoa): 250-275 kcal
vatsa-peppu (25 min liikettä, loput alavartalon lihaskuntoa): 300 kcal
zumba:300-350 kcal
BODYPUMP: 300-350 kcal
BODYSTEP: 300 kcal (olin tosin melko väsynyt eikä syke meinannut nousta millään)
reipas perusjumppa (liikettä 20 min, loput lihaskuntoa): 300-400kcal
BODYATTACK: 400kcal
step: 400-450 kcal
BODYCOMBAT: 450-500 kcal
spinning: 500-550 kcal

Vertailun vuoksi mitaailin tehoja myös kuntosalin aerobisissa laitteissa:

kuntopyörä: 300-400 kcal
crosstrainer: 400-525 kcal

Tulokset eivät sinänsä olleet yllättäviä vaikkakin ehkä kalorinkulutus oli kokonaisuudessaan hieman pienempää kuin mitä olisin odottanut. Kulutushan on suoraan verrannollinen painoon, mikä on myös hieman ärsyttävää: reilut 90 kg painava miespuolinen ystäväni kuluttaa tunnin keskisykkeisellä pyörälenkillä melkein 1000 kcal!

PS. Jos haluaa osviittaa omasta kalorinkulutuksestaan eikä omista sykemittaria, kannattaa käydä tutustumassa Kuopion yliopiston EnergyNettiin. Toinen mielenkiintoinen sivusto on Kalorilaskuri.fi, jossa pystyy niin ikään arvioimaan suhteellisen tarkasti päivittäistä energiankulutustaan ja pitämään esim. ruokapäiväkirjaa.

Nautinto ja terveys voivat kulkea käsi kädessä

No related posts.

Näin minusta tuli ryhmäliikunnanohjaaja I

Kerttu-Liisa — Tue, 24 Aug 2010 15:27:19 +0000

Jenkkakahvat alkoivat ärsyttää, joten niistä piti päästä eroon.

Ajattelin vähän valottaa taustojani ja syitä, miksi minusta tuli jumppaohjaaja. Asiat ovat edenneet hyvin kronologisesti, joten selkeintä lienee käydä jumppahistoriani läpi alkupisteestä nykyhetkeen. Olen siis syntynyt vuonna 1982, joten tapahtumat alkavat ollessani 16 ja lukion ensimmäisellä luokalla. Tässä osassa minusta tulee jumppaohjaaja. Toisessa osassa kerron jumppaohjaajan urastani tähän mennessä.

1999-2001 Asiakkaana yksityisissä kuntokeskuksissa Mikkelissä

Muistan vieläkin selvästi, kun tammikuussa vuonna 1999 päätin aloittaa projektin “kiinteytyminen”. Olin aivan normaalivartaloinen, mutta halusin saada kroppani yksinkertaisesti timmimpään kuntoon. En yleensä tee asioita puolittain, joten aloin käydä jumpassa liikuntakeskus Jumppariinassa 3-4 kertaa viikossa. Ensimmäinen tunti, jolle menin, oli “aerodance” eli vaativin tunti, mitä lukujärjestyksestä löytyi. Olin tietenkin aivan pihalla kun en tajunnut ohjaajan käyttämistä termeistäkään mitään. Kävin kuitenkin myös kyseisellä tunnilla sitkeästi joka viikko ja helmikuun loppupuolella olin jo siirtynyt eturiviin. Syy innostukseeni oli ohjaaja, Sanna Kattelus, jota on kiittäminen koko minun ohjaajaurastani. Rehellisesti sanottuna Sanna on mielestäni paras ohjaaja ever!

Hyvin rakennettu step-tunti on ehkä parasta, mitä on!

Syksyllä sain tietää, että Sanna oli perustanut kollegansa kanssa oman jumppafirman, Sykkeen, ja siirryin luonnollisesti sen asiakkaaksi. Sykkeessä jumppasin sydämeni kyllyydestä koko lukioaikani. Vieläkin on ikävä Sannan huiman koreografisia steppejä ja aerodance-tunteja – en ole vastaaviin törmännyt sen koommin.

2001-2002 Asiakkaana Esportilla

Muutin opiskelemaan Espooseen ja sattumalta kämppäni sijaitsi aivan Esport Centerin tuntumassa. Lähes joka ilta kävin treenaamassa ja tuon vuoden “löytöni” oli spinning. Jumpat tuntuivat jotenkin tehottomilta Sannan pyöritysten jälkeen, joten koin saavani tehot parhaiten irti spinningistä. Satunnaisesti kävin myös BODY PUMP:issa, mutten muista olleeni kyseisestä lajista erityisen vaikuttunut.

2002-2005 Asiakkaana Yliopistoliikunnalla

Muutin Helsinkiin kesällä 2002, joten minun piti etsiä uusi treenipaikka. Ystäväni houkutteli minut kokeilemaan Yliopistoliikuntaa ja mm. sen edullisuuden vuoksi päätin ostaa liikuntatarran. Kävin nuo neljä vuotta vain satunnaisesti jumpissa, koska ohjaajien taso oli mielestäni suoraan sanottuna aivan surkea. Lopulta vuoden 2005 keväällä minulta meni hermot ja otin yhteyttä silloiseen ryhmäliikuntavastaavaan. Kerroin mielipiteeni ohjaajien tasosta ja ilmoitin samalla haluavani tulla itse ohjaajaksi, jotta saan mieleisiäni tunteja. Parin viikon päästä tästä pidin näytetunnin kauhusta täristen (salissa oli n. 80 ihmistä). Tunti meni kuitenkin siinä määrin hyvin, että minut kelpuutettiin ohjaajaksi.

Toinen syy ohjaajaksi ryhtymiseeni oli puhtaasti taloudellinen. Olin köyhä opiskelija ja TKK oli päättänyt lähestulkoon lopettaa opiskelijoidensa tukemisen Yliopistoliikunnassa (TKK:lla oli olevinaan “omia liikuntapalveluja” riittävästi, joopa joo). Mietin ratkaisua ongelmaan ja tajusin, että hankilökunta saa varmaan käyttää palveluja ilmaiseksi. Hätä keinot keksii, kuten sanotaan

Näin minusta tuli ryhmäliikunnanohjaaja II

Korvapuustien voimalla

Kerttu-Liisa — Wed, 27 Jan 2010 11:23:35 +0000

Ei siitä mihinkään pääse: en minä ainakaan jaksa jumpata, jos tiedossa ei ole minkäänlaista palkintoa. Nyt puhutaan siis ruoasta, jumppakoneen polttoaineesta. Yleensä kyseessä on joko ihan perusruoka, tosin myös aika usein joku ihana herkku, kuten Kaisan Cafeen jättikorvapuusti (tai puolikaskin riittää). Jälkimmäiseen liittyen meinasin maanantaina myöhästyä töistä, kun jouduin massiiviseen jonoon. Mutta koska olin päättänyt ostaa pullaa niin ei siinä mikään auttanut! Hyvää kannattaa odottaa (ja jonottaa) .

Toinen hyvä herkku on jäätelö. Se ei vanhene kovin nopeasti ja on aina “tuoretta”. Perus maapähkinät toimivat myös ihan hyvin, mutta niiden syöminen menee lähinnä ruumiin ravitsemisen piiriin (hyviä rasvoja, tiedättehän). Erikoispähkinöiden hinta taas on sen verran korkea, ettei niitä ihan jatkuvasti ole näillä palkoilla varaa ostaa. Kuivatut hedelmät olisivat hyviä, mutta niistä menee helposti maha sekaisin jos innostuu herkuttelemaan liian antaumuksellisesti.

Minä olen myös karkkihiiri, sitä ei käy kiistäminen. Olen ollut tammikuun karkinostolakossa, mikä on ollut oikeastaan aika toimiva ratkaisu. Rahaa säästyy, muttei tarvitse kiusata itseään, jos jossain on nameja tarjolla. Helmikuussa ajattelin siirtyä seuraavaan käytäntöön: parittomilla viikoilla on sallittua ostaa karkkeja kerran ja parillisina kahdesti. Ja kerralla ostetaan tietysti vain yksi pussi tai suklaalevy – ei kauppaa tyhjäksi!

No related posts.

Motivus Muokkaus

admin — Wed, 20 Jan 2010 11:37:57 +0000

Motivuksen sivuilla Muokkaus-tuntia kuvaillaan sanoin “Rankka lihaskuntopainotteinen perustunti, jossa lyhyen ja selkeän alkuverryttelyn jälkeen tehdään tehokkaita peruslihaskuntoliikkeitä. Tunti ei sisällä monimutkaisia askelsarjoja. Lopuksi lyhyet venyttelyt. Tunti sopii kaikille painoharjoittelusta pitäville.”

Lämmittelysarja oli tehokas ja selkeä, ei liian koreografinen. Lihaskunto-osuudessa pääpaino oli isoilla lihasryhmillä kuten vatsalihaksilla ja pakaroilla, mutta väliin mahtui myös pienempiä liikkeitä kuten hauiskääntöjä ja pirulliselta tuntuneita sisäreisiliikkeitä. Välineiksi riitti käsipainot ja matto, sillä vastuksena käytettiin enimmäkseen omaa kehoa. “Painoharjoittelusta pitävänä” ihmisenä olisin toivonut enemmänkin painoja, suurimmat salissa olleet käsipainot olivat vain viisi kiloa ja treenin haastavin osuus koostui lyhyestä sarjasta etunojapunnerruksia.

Kuvauksen perusteella olisin odottanut raskaampaa tuntia ja tietty treenin tehokkuus on omasta panostamisesta kiinni, mutta kauemmin treenanneelle tunti voi olla liian helppo. Kaiken kaikkiaan Muokkaus oli varsin hyvä perusjumppa, jonka uskoisi 45 minuutin keston ja Motivuksen Helsingin liikuntatilojen keskeisten sijaintien takia olevan helppo mahduttaa kiireiseenkin aikatauluun.

Plussia:
+ Sopivan tasoinen lämmittely
+ Liikkeitä isoille lihasryhmille
+ Tunteja seitsemänä päivänä viikossa pitkin päivää

Miinuksia:
- Ei ehkä tarjoa tarpeeksi haasteita

Muokkaus tunnit kuuluvat Motivuksen jäsenyyteen, niinkuin kaikki muutkin ryhmäliikuntatunnit.

Motivuksen Helsingissä järjestettävät Muokkaus-tunnit löytyvät osoitteesta http://www.motivus.fi/lajit-palvelut/jumpat/tunti/muokkaus/

Superkortti Motivukseen