Useimmissa crosstrainereissa on lehdenlukuun soveltuva pidike.

Punttien nostelu ei ole minun juttuni, mutta jo kymmenen vuoden ajan sydäntäni lähellä ovat olleet kuntosalin aerobiset laitteet, erityisesti crosstrainer.  Siinä saavat sekä kädet että jalat kyytiä ja hiki tulee takuuvarmasti (tämä on tärkeää!). Kun nyt mietin toimintaani muutama vuosi takaperin, en voi uskoa, että saatoin veivata “crossarilla” jopa 1,5h ilman mitään viihdykettä.

Useilla saleilla crosstrainereihin, kuntopyöriin ja juoksumattoihin on kiinnitetty televisiot. Treenaan yleensä aamupäivisin, joten katselin aikani kaiken maailman hömppäsarjoja. Kesti noin pari kuukautta kunnes sain tarpeekseni. Seuraava innovaationi oli aikakausilehdet, joita näytti olevan salilla hyllyt väärällään. Petyin kuitenkin niihinkin nopeasti, koska samat lehdet vaikuttivat pyörivän telineissä ja kiinnostava lukeminen loppui aika äkkiä. Lisäksi monet lehdistä olivat jo useita vuosia vanhoja!

Tämänhetkinen ratkaisuni on mielestäni toimiva. Tilaan itse kotiin joitakin aikakausilehtiä, joita luen kuntoillessani. Lehdet ovat aina tuoreita eikä aikaa kulu turhaan salilla lehtikasojen plaraamiseen. Suosikkilehtiäni ovat

• Me Naiset: juttuja ajankohtaisista aiheista ja mielenkiintoisista ihmisistä, kirjoitettu nuorekkaasti. Yhden lehden lukee noin tunnissa.
• Aku Ankka: helppoa ja nopeaa lukea, joa ei jaksa keskittyä. Lehti/10-15 min.
• Viini-lehti: paljon luettavaa, vaatii keskittymistä. Yhdestä lehdestä riittää huvia moneksi tunniksi. Suosittelen säilyttämään lehdet myös myöhempää lukemista varten, koska artikkelit ovat ajankohtaisia vuosienkin päästä.
• Erinäiset kuntolehdet (Fit, Sport): liikkuessa on luontevaa lukea treenaamisesta. Itseäni kiinnostavat erityisesti liikunta- ja ruokapäiväkirjat, uusien lajien esittelyt ja ihan perusjutut treenaamisesta.
• Mainittakoon vielä Maku-lehti. Tämäkin tulee minulle kotiin, mutten koskaan lue sitä kuntosalilla. Reseptejä tutkiessa tulee usein nälkä ja se on huono juttu, jos treeni on vasta aluillaan .

No related posts.

Värillä ON väliä.

Vaikka urheilukaupassa houkutus ostaa kengät logon, värin, ulkonäön tai hinnan perusteella voi olla suuri, kannattaa uhrata hetki aikaa oikean jalkineen löytämiseksi tehokkaan ja turvallisen treenaamisen takaamiseksi. Eri urheilulajit asettavat hyvin erilaisia vaatimuksia kengille: juoksijoille tarkoitettu kenkä ei välttämättä tarjoa tarpeeksi tukea kickboxingia harrastavalle eikä aerobic-kenkien iskuja vaimentavasta ominaisuudesta ole kuin haittaa painonnostajalle, joka tarvitsee mahdollisimman paljon tukea maasta jaloilleen.

Paitsi liikkumismuoto, myös jalan oma malli ja oma askellus vaikuttavat kengän valintaan. Helppo tapa arvioida esimerkiksi oman holvikaarensa kokoa on katsoa paljaan jalan jättämää jälkeä: jos kantapäätä ja päkiää yhdistävä osa on kapea, holvikaaret ovat korkeat ja saatat kaivata kengältä enemmän joustavuutta ja pehmusteita. Jos taas kantaa ja päkiää yhdistää leveä kaistale, holvikaari on matala, jolloin kannattaa kokeilla tukevampia kenkiä.

Kenkiä kokeillessa kannattaa käyttää samoja sukkia kuin urheillessa, koska myös sukan paksuus vaikuttaa kengän istuvuuteen. Paras aika sovittamiseen on iltapäivällä, sillä aamulla jalat ovat kapeammat kuin tavallisesti ja turpoavat vasta päivän aikana kävellessä. Kävele tai hölkkää kaupassa kengät jalassa, puske kantapäätä lattiaan, kokeile saatko liikuteltua varpaitasi. Paras kenkä on käyttövalmis jo ostettaessa eikä vaadi enää erikseen sisäänajamista ennen käyttöönottoa. Jos haluat kuitenkin totutella rauhassa uusiin kenkiin, niitä kannattaa käyttää ensin sisätiloissa: jos kenkä puristaa, sen palauttaminen on vielä mahdollista kun kenkä ei ole likaantunut ulkokäytössä.

Urheilukengät tulisi erään suosituksen mukaan vaihtaa joka 600. kilometri, mutta paljon urheilevan kannattaa omistaa muutama pari kenkiä, joita voi käyttää vuorotellen että ne ehtivät välillä kuivua, ja heittää vanhat surutta pois kun niiden tukiominaisuudet ovat kadonneet. Jos kenkää pystyy kiertämään kuin märkää pyyhettä, se joutaa roskiin. Tossujen käyttöikää ei kannata venyttää, sillä jalkojen terveys vaikuttaa suoraan koko vartaloon, ryhtiin ja treenaamisen turvallisuuteen.

No related posts.

Mennään, mennään, loppuun asti!

Motivaatio. Yksin harjoitellessaan moni tulee varmasti lopettaneeksi heti kun treeni alkaa tuntua raskaalta, kauan ennen kuin voimat oikeasti loppuisivat. Ryhmäliikunnassa tämä ei ole vaihtoehto, sarja on pakko jaksaa loppuun ja tauko on luvassa vasta kun ohjaaja sen suo. Huomaamattaan näin pystyy vaatimaan kropaltaan paljon enemmän ja tulee oikeasti antaneensa kaikkensa, kun huomio ei ole kiinnittynyt pelkästään omaan lihaskipuun. Muista jumppaajista ja musiikista voi saada voimaa punnertaa kerrankin polvet irti lattiasta tai jaksaa vielä se viimeinenkin toisto, joka yksin salilla olisi jäänyt tekemättä.

Tehokkuus. Kuulostaako tutulta: autolla salille, kevyt alkulämmittely joka koostuu juoksumatolla kävelemisestä kaiteista kiinni pitäen, sitten istahdus johonkin laitteeseen, kuusi laimeaa toistoa ilman yhtäkään hikipisaraa ja sitten onkin aika pitää ensimmäinen tauko, käydä täyttämässä vajennut juomapullo ja lukemassa Fitness-lehden uusin numero. Vielä pari samanlaista puolivaloilla tehtyä sarjaa, muutama puolikas vatsarutistus ja pukuhuoneeseen juomaan suklaanmakuista proteiinidrinkkiä? Tämä on keskivertoihmisen salitreeni. Aikaa tähän saadaan kulumaan tunteja, josta suurin osa menee lehtien selailuun tai oman vuoronsa jonottamiseen kaikkien laitteiden ollessa varattuja.

Ryhmäliikunnassa vastaava tilanne alkaa näin: astut saliin, löydät itsellesi paikan juuri ajoissa päästäksesi mukaan alkumarssiin. Lämmittelysarja on niin kiihkeätempoinen ja liikkeet vaihtuvat niin nopeasti että ennen kuin huomaatkaan, ensimmäinen vartti on kulunut, olet likomärkä hiestä ja syke on katossa. Ehdit juuri ja juuri hörpätä kulauksen vettä kun on aika tarttua painoihin ja ryhtyä kyykkäämään jo valmiiksi hapotetuilla reisillä. Treeni jatkuu yhtä intensiivisenä kierros kierroksen perään, niiden välissä on muutaman sekunnin ”juomataukoja” joiden aikana kiireesti mopataan suurimmat hikilammikot lattialta ja hörpätään hieman vettä jalkojen marssiessa jo takaisin omalle paikalle seuraavaa osuutta varten. Henkeä pääsee vetämään seuraavan kerran venyttelyjen aikana, jonka jälkeen raahaudutaan viimeisillä voimilla tutisevin jaloin hikeä tippuen pukuhuoneeseen.

Sohvan valtaa ei kannata väheksyä - sitä vastaan pitää taistella!

Tietysti on niitä, jotka treenaavat salilla verisuonet otsassa pullottaen omilla äärirajoillaan ja niitä, jotka ryhmäliikuntatunneilla hakeutuvat takariviin ja liikkuvat mieluummin maltillisemmin ja matalammalla sykkeellä, mutta muiden kanssa liikkuessa ei ole pelkoa siitä että urheileminen kaatuisi omaan laiskuuteen.

Säännöllisyys. Jos raskaan päivän jälkeen oli suunnitellut lähtevänsä vielä liikkumaan, mutta aikataulu on täysin liikkuva eikä mikään velvoita lähtemään lenkille tai puntille, houkutus siirtää urheilu huomiseen ja jäädä sittenkin kotiin lepäämään on aika suuri. Ryhmäliikunnassa taas liikkuminen on myös sosiaalinen kokemus, se vie mielen pois arkisista asioista hetkeksi ja kun tunti on varmaan vielä etukäteen maksettu ja varattu, sinne tulee lähdettyä ajallaan oli olo energinen tai ei.

Monipuolisuus. Kaikilla meillä on omat vahvuutemme ja heikkoutemme, mikä ei ole ongelma ellei epähuomiossa tule kehittäneeksi vain ja ainoastaan niitä jo hyviä puolia omassa fysiikassaan. Jos lempilihaksesi ovat hauis ja rinta, salilla ajatus tuskallisesta takakyykystä tai hikisestä juoksemisesta ei ehkä innosta niin paljon kuin penkkipunnerrus. Ryhmäliikuntatunneilla valikoima on monipuolisempi: haasteita saavat niin hengitys- ja verenkiertoelimistö kuin lihaksetkin, kaikkia vartalon osia treenataan suht tasapuolisesti ja vaadittavat alkulämmittelyt ja loppuvenyttelyt eivät kiireessä tipu pois ohjelmasta. Ammattitaitoinen ohjaaja näyttää liikkeet turvallisesti ja korjaa puutteet tekniikassa.

Kaikkein tärkeintä vartalolle on kuitenkin vaihtelu eivätkä ryhmäliikunta ja omat treenit tietenkään ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, ohjattujen tuntien ohessa voi hyvin käydä salilla kokeilemassa isompia painoja ja harjoittelemassa joskus omaan tahtiin omia lempiliikkeitä, mutta jos ei ehdi tai osaa räätälöidä itselleen omaa ohjelmaa tai kaipaa pientä potkua takamukseen jaksaakseen liikkua, tarjoaa ryhmäliikunta loistavan pakettiratkaisun.

No related posts.

Lämmittelylaitteissa hiki lentää.

Itse pyyhe ei maksa käytännössä mitään ja monilla saleilla pyyhkeitä on myynnissä asiakaspalvelutiskillä. Jos liikut paljon, kannattaa hankkia muutama pikkupyyhe pelkästään liikuntakäyttöön, jotta voit myös pestä pyyhkeitä välillä (huom! myös liikuntavaatteet on syytä pestä käytön jälkeen!). Salilla pyyhe laitetaan mahdollisuuksien mukaan kehon ja laitteen väliin tai muuten kuivataan laitteesta hikeentyneet kohdat. Aerobisissa (lämmittely-) laitteissa voi olla isompikin pyyhe tarpeen, jos aiot huhkia pidempään kuin vartin. Spinningiä kokeilleet tietävät, että sisäpyöräilytunnilla pyyhe on vähintäänkin yhtä välttämätön kuin juomapullo.

No related posts.

Tyypillinen look

Lähden autolla salille ja kiitos “toimivan” ilmanvaihdon paidanselkämys liimaantuu ihoon kiinni. Aerobisissa laitteissa ei tarvitse kovin kauaa veivata ennen kuin hanat taas aukeavat. Lopputulos on vaatekerta, josta voi vääntää hikeä ja lätäköt laitteen molemmilla puolilla. En voi tietenkään lopettaa rehkimistä ihan äkkiä, suorittaja kun olen.

Suihku on yhtä tyhjän kanssa, koska autossa otsa alkaa taas hetkessä kiillellä. Ja nyt ei puhuta mistään pikkuhiestä, vaan kunnon hikikarpaloista! Jälkihiki, joka siis yllättää varsinaisen treenin jälkeen,  on pahin kaikista. Välillä erehdyn menemään saunaan ja tuloksena on loppuillan vaivaavat kuumat aallot.

Illalla sama setti toistuu uudelleen, tosin ei yhtä pahana. Jostain syystä minun aineenvaihduntani jyllää aamulla paljon suuremmilla kierroksilla kuin illalla. Voi olisipa jo syksy! Oli hieman hupaisaa todeta maanantaina jumpassa ihmisten ihonvärin tummuneen keskimäärin useita asteita. Tai siis näin asiakkaiden kohdalla, oma ihonvärini on edelleen, noh, vaalea. Ei sitä tässä ammatissa paljon rannalla ehdi makoilla. Töitä on tehtävä silloin, kun niitä on eli pidempiä lomia ei juuri pidetä. Eli eikun jumppaamaan!

No related posts.